Vårdö helsingfors
Vårdö on Suomen kunta , joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Vårdön asukasluku on Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella.
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen , ja 83,4 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin.
Vardø Travel Guide: Exploring Norway’s Easternmost Town
Suurin osa Vårdön saarista on hyvin pieniä ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle Ahvenanmantereen itäpuolelle. Kunnan eteläosan asutut saaret ovat melko reheviä, pohjoisosan saaret sen sijaan paikoin hyvinkin karuja. Ympärivuotista asutusta on vain pääsaarella ja sen suurehkoilla lähisaarilla. Lounaisosassaan Vårdö rajoittuu Lumparnin selkään. Vårdön suurin kylä on pääsaaren keskiosassa sijaitseva Vargata, jossa sijaitsevat kauppa ja Ålandsbankenin konttori.
Helsinki Music Centre
Kirkko ja peruskoulu sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Vargatasta itään. Kirkon naapureina ovat rukoushuone ja vuodelta oleva pappila , joka on rakennettu tuhotusta Bomarsundin linnoituksesta tuoduista tiilistä. Listerbyn itäpuolella sijaitsee vuodesta asti toiminut Vårdön tuulivoimalaitos. Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle.
Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta Vårdössä sijaitsee luvun alussa rakennettu, ja luvuilla laajennettu kirkko. Vuonna sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna , [ 10 ] mutta nykyisin Vårdön ja Sundin seurakunnat toimivat jälleen yhdistyneinä. Vårdön kautta kulki historiallinen, Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie , joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen.
Pasila railway station
Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin. Suuren Pohjan sodan aikana Vårdön Lövö valittiin Ahvenanmaan kongressin pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen. Vårdön asukasluku oli suurimmillaan ja lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä.
Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden väestönlaskennan mukaan Vårdössä oli asukasta [ 12 ] , kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli [ 13 ] ja vuoden lopussa enää Suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna olivat Ålands Linfärjetrafik Ab, kasvihuone- ja kalanvljelyä harjoittava Rosenbacken Ab ja kiinteistöalalla toimiva Mulingskär Ab.
Tarkasteltaessa kesäasuntojen määrää suhteessa vakituisten asuntojen määrään Vårdö on Tilastokeskuksen mukaan Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin kunta Kustavin ja Puumalan jälkeen. Vuonna Vårdössä oli kesämökkiä ja vakituista asuntoa. Kesämökkejä oli siten lähes kolminkertainen määrä vakituisiin asuntoihin verrattuna. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta lähtien.
Käytetty aluejako on 1. Vuoden taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden lopussa Vårdössä oli asukasta, joista asui haja-asutusalueilla ja n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vårdön kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Vårdölistan-listalta.